Tunne oma tilasi, anna arvo toisellekin

Todellinen mielikuvien väriloisto puhkesi kukkaan, kun eduskunta keskusteli niin sanotusta hallintarekisteristä. Sen vielä jotenkin ymmärtää, jos yksittäinen kansanedustaja hakee julkisuutta leimaavalla kielenkäytöllä, mutta jos jonkun puolueen puheenjohtaja alkaa puhumaan hämärärekisteristä ja porsaanrei’istä, kun kyse on pörssiyhtiöiden oikeudesta valita mieleisensä arvopaperikeskus Euroopan unionin alueelta, on syytä pysähtyä ihmettelemään.

Mahtaakohan ahtaat ja epäkäytännölliset eduskunnan väistötilat ahdistaa kansanedustajia, sillä tällä eduskuntakaudella juttujen tyylilaji on muuttunut syyttäväksi ja kaikessa ollaan näkevinään jotakin hämärää ja pahaa, jota hallitus suunnittelee kansalaisten kiusaksi. Totuudella ei näytä enää olevan mitään merkitystä, mielikuvat ja keksityt väittämät toisen motiiveista hallitsevat keskustelua.

Hallintarekisteri on monissa maissa vallitseva käytäntö omistaa arvopapereita pankin välityksellä eikä yksittäinen henkilö voi edes muodostaa suoran omistuksen mahdollistavaa arvo-osuustiliä. Hallintarekisterin käytössä ei siis ole mitään laitonta tai hämärää. Kokonaan toinen asia on rikollinen toiminta, joka ei kylläkään ole siitä kiinni, käytetäänkö hallintarekisteriä vai ei.

Kyllä meidän pitää antaa arvo myös saksalaiselle ja ranskalaiselle lainsäädännölle ja sen mukaan toimiville ihmisille. Sitä paitsi Helsingin pörssin toiminta ja suomalaiset finanssialan työpaikat ovat aika pitkälle hallintarekisterin varassa, sillä puolet Helsingin pörssin osakkeista omistetaan hallintarekisterin kautta.

Suomessa ei eduskunnan juuri hyväksymän lain mukaan voi omistaa arvopapereita hallintarekisterin kautta niin kuin ei ole voinut omistaa tähänkään saakka. Sijoittajalla pitää olla omissa nimissään avattu arvo-osuustili arvopaperikeskuksessa, joka turvaa osakeomistuksen julkisuuden.

Mikä sitten puhuttaa ja mistä mielikuvat hämärämiehistä ja -naisista syntyvät? Todennäköisesti siitä, että riski veronkiertoon lisääntyy aina kun raha liikkuu kansainvälisillä sijoitus- ja rahoitusmarkkinoilla. Tässä suhteessa poliisi ja verottaja ovat oikeassa. Rahan liikkeitä ei vaan nykymaailmassa voi mitenkään estää. Nyt käy niin, että suomalaisten sijoittaminen Suomeen vaikeutuu.

Moni suomalainen asuu ulkomailla ja hoitaa talousasioitaan ulkomaisen pankin kautta. Mikään Suomen laki ei voi häntä estää niin toimimasta eikä laki voi myöskään estää ulkomaista pankkia käyttämästä hallintarekisteriä. Kun sekava laki kuitenkin kieltää suomalaista ostamasta Suomessa liikkeelle laskettuja osakkeita hallintarekisterin kautta ulkomailla, niin ulkomainen pankki sijoittaa suomalaisen rahat mieluummin Keski-Eurooppaan eikä Suomeen. Kenen etu se on?

Kun omaehtoisesti vaikeutamme Suomeen sijoittamista, niin häviäjiä ovat Helsingin kuihtuva pörssi ja suomalaiset. Omaan polveen ei kannata ampua, vaikka yleinen mielipide sitä vaatisi. Nyt taisi paineen alla niin käydä.