Matteus-ilmiö näkyy yhteiskunnassa joka puolella, kun oikein silmin katselee. Ilmiö tarkoittaa etujen ja menestyksen kasaantumista niille, joilla jo ennestään on asiat hyvin. Sama lainalaisuus näyttää ohjaavan salakavalasti myös Suomen eri alueiden kehitystä. 

”Jolla on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on” opettaa jo Matteuksen evankeliumi meitä. Tämä Matteus-ilmiö vaikuttaa niin joukkueurheilussa kuin lasten lukutaidossa. 

Alkuvuonna syntyneet lapset saavat joukkuepeleissä helposti pysyvän edun myöhemmin syntyneisiin verrattuna. Jos taas oppii lukemaan varhain, saattaa se tarjota kauas kantavan edun muihin verrattuna. 

Eriarvoisuutta ja lisääntyvää syrjäytymistä vastustetaan parhaiten tasokkaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen avulla. Iisalmi on tässä suhteessa edelläkävijä. Kaupunki on saanut ansaittua valtakunnallista mainetta kouluasioiden esimerkillisestä hoitamisesta.

Iisalmessa alakoululaiset saavat opetusta tuntimäärällä mitaten jopa satoja tunteja enemmän kuin oppilaat niissä kunnissa, joissa talousvaikeudet pakottavat leikkaamaan opetuksesta. Iisalmen ihme ei ole sattumaa, vaan tietoisen valinnan tulos. Meillä päättäjät ovat osanneet menneinä vuosina tehdä oikeita valintoja: seinien sijasta on satsattu opetuksen laatuun ja sisältöön. 

Osallistuin viikko sitten Kangaslammin uuden koulun vihkiäisjuhlaan. Ennen varsinaista juhlaa kävin ihailemassa Peltosalmella uuden Kauppis-Heikin koulun kaunista ja terveellistä hirsirakennusta. Päätös näiden kahden koulun uudelleen rakentamisesta tehtiin kolme vuotta sitten, samalla kun yläasteet yhdistettiin.

Investoinnit maksoivat 14 miljoonaa euroa. Yksikään euro ei ole mennyt hukkaan, sillä terveellinen sisäilma, riittävä opettajien määrä ja nykyajan vaatimukset täyttävä opetusympäristö ovat lasten tulevaisuuden kannalta välttämättömiä. 

Kouluinvestoinnit jatkuvat Iisalmessa edelleen, eikä kyläkoulujakaan unohdeta. Hernejärvelle ja Runnille on joka tapauksessa rakennettava uudet, terveelliset koulut. Sen lisäksi joudumme ratkaisemaan usean huonokuntoisen koulun ongelman yhdellä kertaa. Tavoitteena uusien koulujen rakentamisessa on oltava korkean tuntimäärän säilyttäminen sekä uudet, joustavat oppimisympäristöt. 

Nyt kannattaa olla yhteydessä valtuutettuihin ja kysellä äänestyskäyttäytymisen perään, sillä koulurakennusten elinkaarta tarkasteltaessa eri rakentamisvaihtoehtojen erot ovat yli kymmenen miljoonaa euroa! Onneksi valtuustossa ei ole ryhmäkuria, joten nyt voi jokainen valtuutettu itsenäisesti arvioida, mikä on lasten parhaaksi. 

Viranhaltijat ovat päätyneet esittämään tiettyä vaihtoehtoa Iisalmen ”lopulliseksi” kouluverkostoksi. Ainakaan itse en osaa heidän suunnitelmiaan paremmaksi laittaa. Oppimiseen tähtäävässä nykykoulussa tulee olla riittävä määrä opettajia, jotta monipuolinen tietotaito saadaan oppilaiden parhaaksi. Kaikkien kyläkoulujen itseisarvoinen puolustaminen ei välttämättä edistä oppimisen tasa-arvoa.