Rakentaminen on eteenpäin menon merkki. Se säätelee taloutta ja alueiden kehittymistä. Kansallisvarallisuudestamme lähes 600 miljardia euroa on kiinni rakennuksissa, infrarakenteissa ja rakennetuissa maa-alueissa.

Investointilama, missä Suomi vielä muutama vuosi sitten junnasi, on kerrannaisvaikutuksiltaan todella negatiivinen. Onneksi parin viime vuoden aikana investoinnit ovat lähteneet kautta Suomen vauhtiin.

Se tarkoittaa paranevaa työllisyyttä, sillä miljoonan euron investointi rakentamiseen merkitsee 15 henkilötyövuotta ja miljardin euron suururakka tarjoaa työtä 15000 henkilölle vuoden ajaksi. Yhteiskunta kiittää, sillä verojen ja veroluonteisten maksujen osuus rakentamisesta on yli 40 prosenttia. Järkevästi ajatellen, valtion ja kuntien pitäisi vivuttaa talous- ja työllisyyskehitystä pääsääntöisesti silloin, kun yksityinen sektori on lamassa.

Itseäni häiritsee se helppoheikkimäisyys, jolla Tallinnan tunnelista ja Jäämeren radasta puhutaan ikään kuin ne olisivat oikeasti lähiaikoina toteutumassa. Tavoitteiden täytyy tietenkin olla korkealla, mutta näissä tapauksissa keisarilla ei ole vaatteita. Suuret odotukset tuottavat aina suuria pettymyksiä. Ei noita hankkeita mikään taho rahoita, ellei joku takaa rahalle takaisinmaksua tietyllä korolla.

Se joku ei voi olla valtio, sillä muitakin tärkeitä investointikohteita löytyy niin mittava määrä eri hallinnonaloilla, että vastuullinen valtiovarainministeriö ei lähde näyttämään vihreää valoa. Raideliikenteeseen kannattaa kylläkin satsata, sillä sen osuus henkilöliikenteestä on vain viisi prosenttia. Luku voidaan helposti tuplata, kunhan vain lippujen hinnat pysyvät kohtuullisena ja matkustusnopeus paranee oleellisesti.

Itäisen Suomen saavutettavuus junaliikenteessä ei vastaa tämän päivän vaatimuksia. Sitä voisi merkittävästi parantaa uudella ratainvestoinnilla, joka lyhentäisi matka-aikaa Helsinkiin tunnilla, vieläpä Helsinki-Vantaa lentokentän kautta. Tämä ratkaisu on Helsinki – Lentokenttä – Koskenkylä – Kouvola oikorata osana Scandinavian – Mediterranean ydinverkkokäytävää. Ei ole halpa ratkaisu, mutta kääntäisi saavutettavuuden kertaheitolla uudelle tasolle.

Oikorata mahdollistaa myös EU-rahoituksen saamisen niin suunnitteluun kuin toteuttamiseen. Tämä pitkän tähtäimen hanke nopeuttaa samalla Helsingin ja Pietarin välistä yhteyttä ja tuo itäisen Suomen eteläiset osat jopa osaksi Helsingin työssäkäyntialuetta. Itäinen Suomi tarjoaa osaajille paljon arjen luksusta vesistöineen, kunhan vaan ei jäädä saavutettavuudessa jälkeen.

Pitkään jumissa ollut Virranpuiston rakentaminen näyttää nyt Iisalmessa lähtevän käyntiin. Se on kauan odotettu ilouutinen, monessa mielessä. Harvassa kaupungissa muuten pääsee suoraan keskustasta hiihtämään erinomaisesti hoidetuille laduille! On mentävä hieman kauemmaksi, että oivaltaa omat vahvuudet.