TIEDOTE 24.2.2021
Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Markku Eestilä vaatii, että Tenojoen lohta on suojeltava tasapuolisesti niin Norjassa kuin Suomessa. Mikään kalastusmuoto ei saa päästä pienemmillä rajoituksilla, kun Suomi ja Norja neuvottelevat parhaillaan ensi kesän rajoituksista. Kaikkien on osallistuttava samassa suhteessa lohen suojelutalkoisiin. Tenon lohta on viime vuosikymmeninä kalastettu yksinkertaisesti liikaa.
Eestilän mukaan kaiken alku ja juuri Tenon kalastuksen rajoittamiselle Suomessa on perustuslain 20. pykälä, jonka mukaan vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille. Eestilä muistuttaa myös, että Tenolla sijaitsevien kiinteistöjen kalastusoikeuksien omaisuuden suoja ja saamelaiskulttuurin suoja eivät ole taistelevia perusoikeuksia eikä kompromissin kohteena olevia oikeuksia. Kun kalastusta nyt joudutaan rajoittamaan, se on tehtävä tasapuolisesti kaikkia ja tasapuolisesti kaikkia kalastustapoja koskien niin Suomessa kuin Norjassa.
”Jos verkkokalastus saa ensi kesänä jonkinlaisen prioriteettiaseman, se on kyllä todellinen rimanalitus, jolle varmaan nauretaan myös kansainvälisesti. Luonnonlohta ei pyydystetä enää juuri missään päin maailmaa verkoilla. Aika ja arvot ovat yksinkertaisesti muuttuneet. Sitä paitsi, jos pato- ja verkkokalastajat päästetään lievemmillä rajoitusprosenteilla, on se ilman muuta selvä Norjan etu. Norjan puolen hiekkapohjien ja selvien nousu-uomien kattava patosuma on nousulohille tuhoisaa. Mitä järkeä on antaa vapautusta rajoituksista juuri sille pyyntimuodolle, joka kalastaa parhaiten, jos tarkoituksena on suojella lohta?”, Eestilä ihmettelee.
Kun Suomi ja Norja solmivat 2017 valtiosopimuksen lohen suojelemiseksi ylikalastukselta, suurimpia häviäjiä olivat juuri saamelaiset matkailuyrittäjät. Matkailun kautta lohen arvo jalostuu huomattavasti suuremmaksi, varsinkin kun Norjan kassilohi on pudottanut lohen hintaa. Kalastusmatkailu kuuluu Tenolla erottamattomalla tavalla saamelaiskulttuuriin.
Eestilän mukaan on selvitettävä tarkasti missä määrin ylikalastusta on tapahtunut Norjan rannikolla, Tenovuonossa, Norjan jokiosuudella vai Suomen jokiosuudella ja sivujoissa. Joka tapauksessa maiden yhteistä valvontaa on ehdottomasti lisättävä merkittävästi.
”Ministeri Leppä on nyt paljon vartijana! Rajoitusten ja lisääntyvän valvonnan on kohdistuttava myös Norjan rannikolle, Tenovuonoon ja Tenon Norjan puoleiselle jokiosuudelle, jossa suurin osa padoista ja verkkopaikoista sijaitsee. Mitään epätietoisuutta ei tulevaisuudessa saa enää jäädä, missä lohta pyydetään ja minkä verran. Valittaen on todettava, että Ilmoitusten varassa olevat saalistilastot sisältävät aina merkittäviä epävarmuuksia”, Eestilä päättää.