Tuulivoima herättää ihmisissä monenlaisia tunteita. Yksi näkee siinä pelastuksen, toinen kokee sen haaskaavan veroeuroja. Osasyynä tunteiden kirjoon on kiistämättä liian antelias laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta.

Valtio on vuonna 2010 säädetyn lain muodossa tullut luvanneeksi verovaroista kyseisille sähköntuottajille takuuhinnan, jonka he saavat olipa sähkön markkinahinta mitä tahansa. Onneksi onnettomassa laissa sentään määriteltiin sähköteholle tietty maksimimäärä, johon saakka tukea maksetaan.

Tuulivoimaan sijoittaneet saavat pääomalle kaksinumeroisen riskittömän vuosituoton. Se on paljon negatiivisten korkojen maailmassa. Veronmaksajia antelias laki runtelee miljardilaskulla, jonka lopullinen suuruus selviää sitten aikanaan.

Metsähallitus selvittää parhaillaan tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia Piiparinmäen ja Murtomäen alueelle. Murtomäki sijaitsee Vieremän kunnan ja Kajaanin kaupungin alueella. Kyse on todella massiivisesta rakentamisesta, sillä hankealueelle ollaan sijoittamassa noin 80 tuulivoimalaa. Vieremän kunnan alueelle olisi kaavan mukaan tulossa 22 voimalaa aivan kansallisesti arvokkaan Talaskankaan viereen.

Vieremän ja Kajaanin välinen alue on yksi harvoja yhtenäisiä asumattomia korpialueita Suomessa. Alueen luonnonkauniit maisemat, harjut, vesistöt ja monipuolinen eläimistö muodostavat hiljaisuuden keskellä ainutlaatuisen kokonaisuuden. Ainakin minun arvomaailmassani Murtomäen alue edustaa monipuolisuudessaan niin suuria luontoarvoja ja kulttuuriperintöä, että niiden tuhoaminen kymmenillä 200 metrin korkeudessa viuhtovilla tuulimyllyillä on harkitsematonta ja erityisen lyhytnäköistä.

On selvästi nähtävissä, että esimerkiksi yritysmaailmassa arvot ja ympäristötietoisuus nousevat koko ajan entistä tärkeämmiksi. Vastuullinen yritys huolehtii työntekijöistä ja ympäristöstä. Se ottaa entistä tarkemmin selvää alihankkijoista ja heidän tavastaan toimia. Pelkän voiton tavoittelu eettisesti kyseenalaisilla toimenpiteillä ei pitkän päälle enää onnistu. Kaiken toiminnan pitää tukea kestävän kehityksen periaatetta.

Vieremän kunnanvaltuusto saa Murtomäen tuulivoimapuiston kaavaehdotuksen päätettäväkseen ehkä jo tänä syksynä. Päätös on iso ja merkittävä. Jokainen valtuutettu joutuu punnitsemaan asiaa oman arvomaailmansa pohjalta. Onko siis soveliasta, että kansanedustaja ilmoittaa julkisesti oman mielipiteensä kunnan itsenäiseen päätösvaltaan kuuluvassa asiassa?

Mielestäni on, kahdestakin syystä. Metsähallitus ei omista sitä 34 neliökilometrin maa-aluetta, jolle se haluaa tuulivoimakaavan. Jokainen meistä omistaa palan tuota maa-aluetta, metsähallitus vain hallinnoi sitä. Asia kuuluu siis kaikille. Sitä samaa korostaa Suomen perustuslaki. Siinä lukee sanatarkasti: ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”.

Sähkön tuottaminen tuulen ja auringon avulla on osa hajautettua energiatuotantoa, joka etenee vääjäämättömästi. Siitä ei kannata ideologisesti kiistellä. Tulevaisuudessa rakennukset itsessään tuottavat sähköä, jota varastoidaan eri tavoin. Äly tekee tuloaan tavaroihin ja käyttöesineisiin, se mullistaa kaiken. Kaukana ei ole myöskään se ajankohta, jolloin ensimmäinen suuri maatila on niin energiaomavarainen, että se ei tarvitse sähkönsiirtolinjoja lainkaan. Kaikki tämä voidaan toteuttaa ympäristöä säästäen ja entistä halvemmalla. Maltti ja järkivihreys ovat nyt valttia: massiiviset tuulivoimapuistot eivät yksinkertaisesti sovi ainutlaatuisten luontoarvojen keskelle.