Talouspolitiikka on vaikea laji. Sen hallinta vaatii ammattitaitoa ja monipuolista kokemusta. Hyvinkin pienet, mutta strategisesti harkitsemattomat muutokset saattavat johtaa markkinoilla lopputulokseen, joka on kaukana halutusta.
Otetaanpa esimerkiksi kiihkoilun kohteeksi joutunut kotimainen turve. Viime eduskuntakaudella teimme muutaman kansanedustajan kanssa niska limassa töitä, jotta kotimaisen energiaturpeen verotusta alennettaisiin. Näin myös tehtiin vuonna 2016.
Silloisten hallituspuolueiden eli kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten oli tarkoitus turvata kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky ja energia-alan työpaikat. Eikä se pelkäksi tarkoitukseksi jäänytkään.
Tällä hallituskaudella ovat uudet
tuulet sitten puhaltaneet, ja keskustakin on joutunut kääntämään turvelinjansa
täysin ympäri. Syksyn budjettiriihessä tehty päätös turpeen energiaveron
korottamisesta on yhdessä kohonneen päästöoikeuden hinnan kanssa johtanut energiaturpeen
hallitsemattomaan alasajoon.
Joulun alla ilmestyneen taloustutkimuksen mukaan alalta häviää lähivuosina yli 3500 työpaikkaa eli seitsemän Kaipolaa. Ja mikä pahinta, kaukolämmön hinta nousee väistämättä, sillä joudumme maakunnissa turvautumaan energiapolttoaineiden tuontiin.
Korvaavaa haketta tulee nyt Venäjältä ja paljon. Sain eilen Tuusniemeltä puhelun, jonka mukaan ysitietä ajoi alkuviikosta tunnin aikana kolmetoista venäläistä hakerekkaa kohti Kuopion kaukolämpölaitosta. Ei taida ilmastokaan kiittää, sillä ”parhaillaan” yhden rekan päästöt saattavat olla jopa 130 tonnia hiilidioksidia vuodessa.
Entisenä Vapon hallintoneuvoston jäsenenä olen huuli pyöreänä seurannut erästä toista turpeen veronkorotuksen sivuvaikutusta. Valtion enemmistöomisteinen Vapo myydä päräytti omistamansa Nevel Oy:n eli kymmeniä energialaitoksia ja kaukolämpöverkkoja ranskalaiselle sijoitusyhtiö Ardianille. Kauppasumma oli hirmuinen, 656 miljoonaa euroa.
Vapo joutui – arvioni mukaan – myymään omaisuuttaan pakkoraossa: yhtiö teki marraskuussa energiaturpeen alentuneen kysynnän takia yli 100 miljoonan alaskirjauksen suljettavista tuotantoalueista, aloitti yt:t ja säästöohjelman. Näin turpeen veronkorotus hävitti osan sinivalkoista infraomistusta eli hallitus teki carunat.
Vapon kassa pursuaa nyt rahaa. Sillä rahalla pitää investoida Suomeen. Yksi aktiivihiilitehdas maksaa noin 30 miljoonaa. Niitä mahtuu Itä- Suomeen vaikka kymmenen. Aktiivihiilisuodattimille on nimittäin kysyntää sairaaloissa, autoissa ja ties missä puhdistamaan ilmaa tai vettä.
Mutta mitä tapahtuu Vapon muhkealle kassalle, sillä valtion alijäämä on ennennäkemätön. Eihän vaan valtiovarainministeriö aio tyhjentää Vapon kassaa osinkojen kautta? Toivottavasti niin ei tapahdu, vaan hallitus antaa Vapolle työrauhan investoida myyntirahat takaisin tuottavaan teollisuuteen ja uusiin työpaikkoihin.
Julkaistu Iisalmen Sanomissa 14.1.2021