Sähkön siirtohintojen jatkuvat korotukset puhuttavat vuodesta toiseen. Sen takia oli enemmän kuin paikallaan, kun Iisalmen Sanomat pohti torstain lehdessään hallituksen sähkömarkkinalakia koskevaa uudistusta.
Kansanedustajat saivat parhaan kykynsä mukaan vastata toimittajan esittämiin kysymyksiin. Yksi kehui hallituksen esitystä, toinen toi esille sen epäkohtia. Tärkeintä kuluttajan kannalta on se, että esitys muuttui selvästi parempaan suuntaan verrattuna vuosi sitten lausunnolla olleeseen hallituksen versioon.
Kukaan asioita seuraava ei voi kiistää, etteikö erityisesti kokoomuksen ärhäkkäällä oppositiopolitiikalla olisi ollut merkittävä vaikutus hallituksen lopullisen esityksen parannuksiin. Kokoomus toi oman pidemmälle menevän lakiesityspakettinsa jo viime keväänä julkiseen keskusteluun.
Pettymys on odotusten ja toteutuman välinen erotus. Siksi kenenkään ei kannata suureen ääneen julistaa, että siirtohinnat alenevat. Niin ei todennäköisesti tule käymään, sillä korotuksia voidaan edelleen tehdä jopa takautuvaan alijäämään vedoten.
Tärkeintä siirtohintaan vaikuttavaa seikkaa eli sähköverkon nykykäyttöarvon laskelmaa ei edelleenkään saatu kirjattua lakiin. Se jää Energiaviraston hyvän tahdon varaan. Nykykäyttöarvo tarkoittaa sitä rahallista sähköverkon arvoa, josta sallittu tuotto prosenttimääräisesti lasketaan. Mitä pienemmäksi arvo lasketaan, sitä pienemmät siirtohinnat. Näin ollen eduskunnan täysistunto ei tule määrittelemään suoraan sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta. Kokoomuksen mielestä kriteerit nykykäyttöarvolle olisi pitänyt leipoa lain sisään.
Siirtohintoja ei laukaissut nousukiitoon kuuluisat Caruna-kaupat, vaikka niin väitetään. Fortum möi 2013 sähköverkkonsa ulkomaisille ja kotimaisille eläkeyhtiöille. Siirtohinnat sen sijaan lähtivät nousuun vasta, kun itsenäisesti toimiva Energiavirasto muutti ”suurimman sallitun tuoton” määritelmää 2016 alkavalle kaudelle aivan liian anteliaaksi.
Silloin alkoi siirtohintojen kansallinen nousuralli, jossa lipunkantajana oli kylläkin tuo eläketuottoja hanakasti janoava Caruna. Eläkeyhtiöiden tarkoitus on saada sijoitetulle pääomalle mahdollisimman hyvä tuotto. Ne eivät ajattele yhteiskunnan tai kuluttajan kokonaisetua. Se ei ole niiden tehtävä.
Samaan aikaan kun sähkön siirtohinnat ovat kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistuneet, on sähköverokomponenttia nostettu kaikkien puolueiden toimesta yhteensä 150 prosenttia ja polttoaineveroa 60 prosenttia. Sen kummemmin ketään syyllistämättä voi todeta, että ei ihme, että kuluttajat alkavat protestoida ja kuivua pystyyn.
Yllä mainituista syistä johtuen olen vastustanut tiukasti autoilun kustannusten nousua ja esimerkiksi turpeen veronkorotuksia. Pidän täysin selvänä, että Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaat kärsivät eniten, mikäli autoilun kustannukset nousevat taas ja mikäli kaukolämmön hinta nousee taas. Näiden asioiden kohdalla ollaan aluepolitiikan ytimessä.
Julkaistu Iisalmen Sanomissa 27.2.2021