Suurimmalle osalle ihmisistä tärkeintä on päästä lääkärin vastaanotolle nopeasti ja mahdollisimman helposti. Jos tämä on kansalaisten enemmistön tahto, niin eikö päättäjien tärkein tehtävä ole edistää juuri tätä nopeaa lääkärille pääsyä? 

Itse asiassa nykyinen terveydenhuollon järjestelmä on rakennettukin edellä mainittujen vaatimusten varaan. 

Työterveyshuolto toimii hyvin ja yksityinen terveydenhuolto täydentää julkista terveydenhuoltoa. Jotta yksityisten lääkäripalvelujen käyttäminen olisi kaikille halvempaa, korvaa yhteiskunta osan lääkärinlaskusta niin sanotulla kela-korvauksella. 

Ongelma eli pitkät odotusajat hoitoon pääsyssä johtuvat liian vähäisestä lääkäreiden määrästä, ei hallinnon puutteesta tai sen rakenteesta. Suomessa potilastyötä tekevien lääkäreiden osuus tuhatta asukasta kohden on selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. 

Hallituksen hyväksymän soteuudistuksen sisäänajo ajoittuu nyt ajankohtaan, jossa lääkäreiden eläköityminen on historiallisen suurta. Jopa yli 600 lääkäriä jää vuosittain eläkkeelle. Totta kai tämä on otettu koulutusmäärissä huomioon, mutta käsitykseni mukaan ei lainkaan riittävästi. 

Puheille päättäjien mainostamasta hoitotakuusta ei siis ole katetta. Se ei toteudu sen kummemmin nykyisen kuin tulevankaan maakuntahallinnon mahtikäskyillä, sillä tyhjästä on vaikea lääkäreitä taikoa. Missään ei ole olemassa lääkäreiden työvoimavarastoa, josta yhtäkkiä voitaisiin ottaa tuhat lääkäriä julkiselle sektorille töihin. 

Sanna Marinin hallitus suunnittelee sote-uudistuksen kyytipojaksi yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksien poistoa. Säästyneet varat voitaisiin sitten siirtää tuleville hyvinvointialueille, jotka voisivat esimerkiksi palveluseteleillä ohjata asiakkaita yksityiselle sektorille. 

Ajatus voi olla kaunis, mutta se lähtee täysin virheellisestä olettamasta, että sote-uudistus ja hoitotakuu poistavat jonot. Eivät poista, koska lääkäreitä ei ole tarpeeksi. Sitä paitsi palvelusetelit eivät suinkaan ole ongelmattomia, varsinkaan suun terveydenhuollossa. Kokonaisvaltainen purukaluston hoito ei onnistu ja tilalle tulee pompotteleva byrokratia ja ajanhaaskaus peruuntuneiden käyntien muodossa, koska palveluseteli sallii vain tietyn toimenpiteen. 

Kela-korvauksien tarkoitus on lujittaa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä ja ylläpitää tietynlaista, molempia kehittävää kilpailutilannetta sekä hoidon laadun että hoitoon pääsyn nopeuden suhteen. 

Kela-korvauksia ei missään nimessä tule poistaa, vaan päinvastoin jopa korottaa. Jos tulevat hyvinvointialueiden päättäjät eivät arvosta yksityisen terveydenhuollon osaajien ja yrittäjien kanssa tehtävää tasa-arvoista yhteistyötä, saattaa koko julkinen terveydenhuolto ajautua jonkinasteiseen kaaokseen. Terveydenhuollon toimivaa “hybridimallia” ei kannata romuttaa. 

Julkaistu Iisalmen Sanomissa 9.11.2021