Ongelmat eivät ratkea sillä ajattelulla, jolla ne ovat syntyneet. Totisesti tämä näkyy suomalaisessa maatalouspolitiikassa. 

Luulisi ruoan tuottamisen eri puolilla Suomea olevan epävarmassa maailmassa ykkösasia, eikä vähiten jopa turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta katsottuna. 

Me kaikki tiedämme, että maatalouden heikon kannattavuuden takana on pitkäaikainen trendi, jossa tuottajahinnat ovat jääneet huomattavan alas verrattuna muiden kulujen nousemiseen. Energiahintojen raju kallistuminen on kriisiyttänyt tilanteen täysin. 

Maatalouden tuet on alusta alkaen tarkoitettu kompensoimaan alhaista ruoan hintaa kuluttajille. Tuet kuuluvat siis lähtökohtaisesti aktiiviviljelijöille. Niin lukee myös Marinin hallituksen ohjelmassa. Noudattaako hallitus ohjelmaansa? 

Suomen hallitus ei näytä haluavan kohdentaa tukia esimerkiksi aktiivisessa viljelyksessä oleville pelloille, jotka on raivattu vuoden 2004 jälkeen. Näitä korvauskelvottomia peltoja on Suomessa yli 80 000 hehtaaria ja ne ovat 90 prosenttisesti kotieläintiloilla. Suomesta on vastavuoroisesti poistunut muutamassa vuodessa noin 30 000 hehtaaria peltoa maatalouskäytöstä. 

Korvauskelvottomille pelloille ei voida maksaa luonnonhaittakorvausta, ympäristökorvausta eikä kansallisia peltotukia. Korvauskelvottomuus pienentää tilojen tulosta keskimäärin 350 – 450 eurolla korvauskelvotonta hehtaaria kohden. 

Sen sijaan harhapoluille ajautuneen tukipolitiikan takia halu siirtyä sellaiseen viljelyyn, jossa kulut eivät rasita, mutta tuet juoksee, on kova juuri heikon kannattavuuden ja tuotantopanosten jyrkän nousun aikana. Se ei ole viljelijöiden vika, vaan poliitikkojen vika. 

Eikä tässä kaikki. Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti juuri ongelmien keskellä: “Euroopan komission marraskuussa julkaisema metsäkadon ehkäisemiseen tarkoitettu asetus koskettaisi toteutuessaan Suomessa etenkin naudanlihan tuotantoa. Ehdotuksen mukaan vuoden 2021 alusta ja sen jälkeen raivatulla pellolla tuotettu naudanliha ei olisi markkinakelpoista.” Suoraan sanoen järkyttävää tekstiä Itä-Suomen kannalta. Missä on omaisuuden suoja? Missä on elinkeinon harjoittamisen vapaus?

Miksi peltoa ei saisi raivata tilojen kehittämiseksi, jos ja kun peltoa poistuu koko ajan ruoan tuotannosta? Istutetaan kompensaatioksi metsää tilalle. Kyllä tiloja pitää voida kehittää nimenomaan Itä-Suomessa. Muutenhan maatalous siirtyy entistä enemmän rannikolle ja Etelä-Suomeen Itämerta rasittamaan. 

Suomen hallituksen ilmastoneutraliteettitavoite vuoteen 2035 mennessä vaikuttaa kovalta ja on vaara, että se iskee omavaraisuudelta ja Suomen taloudelta ilmat pihalle. Vähennetään päästöjä teknologisen kehityksen kautta ja taloudellista sekä sosiaalista kestävyyttä noudattaen. Niinhän on sovittukin.