Eduskunta saa syksyllä käsiteltäväkseen valtiosopimuksen, jota juuri kukaan ei kannata. Kyseessä on Suomen ja Norjan välinen rajajokisopimus, jolla säädellään Tenon kalastusta. Sopimus on jo alustavasti hyväksytty. Sopimuksen tarkoitus on vähentää molemmissa maissa lohen kalastusta 30 prosenttia nykytasosta. Jotakin on pakko tehdä, sillä rajajoen lohia on ylikalastettu 70- luvulta lähtien niin Norjassa kuin Suomessa. Ylikalastus on…
Joskus tuntuu, että uutisissa pyörivät samat jutut vuodesta toiseen. Siinä ei ole mitään erikoista, mutta se on erikoista, että yhteiskunta on voimaton puuttumaan joidenkin vuosikausia harjoittamaan kohuotsikoita herättävään liiketoimintaan, vaikka se olisi kuinka laitonta ja eettisesti kestämätöntä. Yksi tällainen kestouutinen on aggressiivinen sähkösopimusten puhelinmyynti, joka kohdistuu erityisesti ikäihmisiin. Se on todellisuudessa kuluttajansuojalain vastaista. Puhelimessa käydyn…
Kesäkuun toisena viikonloppuna monet eduskuntapuolueet pitivät kukin oman puoluekokouksensa. Puoluekokous on paikka, missä todellinen puolue-eliitti eli äänivaltaiset kokousedustajat käsittelevät paikallistasolla syntyneitä aloitteita ja valitsevat – tarpeen niin vaatiessa – uudet johtajansa. Politiikalla ja maailman pörsseillä on yksi yhteinen tekijä: markkinat ovat aina oikeassa. Ne voivat liioitella suuntaan tai toiseen, niin kuin usein tekevätkin, mutta pitemmällä…
(Julkaistu Käytännön Maamies -lehdessä 10.6.2016) Päätöksenteon pitäisi aina pohjautua tutkittuun tietoon. Silloin virheiden todennäköisyys pienenee. Työterveyslaitos tutki viljelijöiden jaksamista ja tulokset olivat hälyttäviä. Viljelijät kokevat sekä fyysistä että henkistä rasitusta moninkertaisesti palkansaajiin verrattuna. Viljelijöiltä edellytettävä tehtäväkokonaisuus on liian rasittava ilman taloudellisten huolien jatkuvaa olemassaoloakin. Kokonaisrasitusta on siis purettava, muuten sukupolvenvaihdoksia ei tapahdu riittävässä määrin. On…
Kokoomuksen maa- ja metsätalousvaliokuntaryhmä järjesti yhdessä Kokoomuksen Maaseutuvaltuuskunnan kanssa useita onnistuneita maaseutupoliittisia tilaisuuksia viime talven ja tämän kevään aikana. Tarkoituksena oli kuunnella, keskustella ja ottaa vastaan palautetta käytännön aktiiviviljelijöiltä. Näiden tilaisuuksien lisäksi keskustelimme niin rahoituksen, markkinoinnin kuin hallinnon alan asiantuntijoiden kanssa. Maaseutupoliittisten tilaisuuksien ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella muodostimme käsityksen maatalouden nykytilasta ja ennen…
Jos jokin on ylipääsemättömän monimutkaista ja vaikeasti hallittavaa, niin se on varmasti suomalainen maataloustukijärjestelmä. Sitä on rakennettu kuin kuuluisaa Iisakin kirkkoa. Tukimuotoja on lukematon määrä, enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Byrokratiaähky on siis itse aiheutettua. Kun sinänsä välttämätöntä tukea on haluttu mitä erilaisimpiin kohteisiin, on tuloksena se kuuluisa Kiuruveden 25 metriä pitkä pyykkinaru, jolle lomakkeet…
Eduskuntapuolueet ottivat viime torstaina vastaan ”Suomen luonnon yhtiöittämistä” vastustavan adressin. Se sai parissa viikossa suuren suosion: lähes 130 000 ihmistä allekirjoitti adressin, joka vaati metsähallituslain valmistelun pysäyttämistä. Adressia oli luovuttamassa toimittaja Saana Katila. Hän oli keksinyt oivalliset sloganit, joihin myös valtamedia tarttui ja mainosti mittavasti. Sekoittelemalla hokemia ”Suomen luontoa ei saa yhtiöittää” ja ”Se, mikä…
Suomen valtio omistaa 12,5 miljoonaa hehtaaria maata ja vettä. Kaikki on uskottu Metsähallituksen hoitoon, joka tulouttaa vuosittain valtion kassaan 130 miljoonaa euroa. EU-oikeudellisista syistä Suomen on muutettava nykyistä metsähallituslakia. Laki on parhaillaan maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. Yksi keskeinen ja arvostelua aiheuttava kohta on metsätalousliiketoiminnan yhtiöittäminen. Monet oppositiopoliitikot ovat kyselleet, miten käy suomalaisten kansallisomaisuuden. Myydäänkö tämäkin…